torstai 21. helmikuuta 2008

Beginnings, Middles & Ends

Nancy Kress, Beginnings, Middles & Ends. Writer's Digest Books, Cincinnati, Ohio, USA, 1999.

Nancy Kress on Hugo- ja Nebula-palkinnot voittanut kirjailija, joka on romaanien ohella tuottanut myös muutaman kirjoittamisoppaan. Tämä Beginnings, Middles & Ends on niistä järjestyksessään ensimmäinen ja käsittelee sekä romaanin että novellin rakennetta kirjoittajan näkökulmasta. Vaikka kirjan nimi viittaa aristoteeliseen kolmiosaiseen tragediaan, Kressin kirja käsittelee osia käytännönläheisemmin: Alussa tehdään lukijalle lupaus tarinasta. Keskiosa on kirjoittamisen kannalta raskas erämaataival, jossa kasvatetaan konfliktia, joka sitten ratkeaa loppuosassa.

Alun pitäisi myös tuoda esiin tarinan käsittelemä konflikti. Alun ensimmäinen kohtaus on myös näyte kirjoittajan käsialasta ja uskottavuudesta. Toinenkin kohtaus on vielä Kressin käsissä alkua, ja siinä tyypillisesti maalaillaan henkilöistä taustaa. Kahden ensimmäisen kohtauksen "lupaus" tarkoittaa, että lukijalle syntyy kuva, millaisesta tarinasta (konflikti ja genre ja tyyli) on kyse ja ketkä siinä esiintyvät.

Keskiosa jatkaa tätä lupauksen kehittelyä. Kress ajattelee kirjaa joukkona peräkkäisiä kohtauksia, joita tarkastellaan jonkin henkilön näkökulmasta. Tässä kohdin Kress kaivaa rautalankaa: Kohtaukset voi järjestää yksinkertaiseen kronologiseen järjestykseen, jossa tarinaa tarkastellaan päähenkilön näkökulmasta ja jossa ei ole merkittävästi takaumia (flashback) sotkemassa kerronnan suuntaa. Näkökulma voi tottakai kiertää ilman, että kronologinen järjestys muuttuu. Kohtauksia voi kuljettaa rinnan. Kaiken kaikkiaan riskinä on kerronnan hajanaisuus.

Keskiosan tehtävä on myös mahdollistaa henkilöhahmojen kehittyminen, joka pitää motivoida: hahmon lähtötilanne, kyky muuttua, kohtauksissa esille tulleita kokemuksia ==> motivoitu ja uskottava muutos. Tarina syntyy siitä, mitä hahmot tekevät, ja se, mitä hahmot tekevät, riippuu siitä, mitä hahmot haluavat.

Tarinan lopun pitäisi toimittaa alussa annettu lupaus. Konflikti kiristyy kliimaksiksi, joka (1) on tarinan alun tyylin kanssa kongruentti, joka (2) sisältää tunnelatauksen, jonka (3) taso on tarinaan sopiva, ja joka (4) on juonen ja tarinan looginen seuraus. Loppuratkaisua ei ole tyylikästä kiskaista jostain tarinan ulkopuolelta (deus ex machina). Sen pitää solmia umpeen kehitelty konflikti, hahmojen kehittyminen jne.

Kressin kirjan voi nähdä _huomattavasti_ kevyempänä versiona McKeen Storysta. Termistö, sivumäärä (n. 150) ja kirjoitustyyli on kaikkinensa helposti sulavaa. Storyn jälkeen Kress tarjoilee vähän mitään uutta. Beginnings, Middles & Ends on ehkä jossain mielessä kannustavampi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

O niin kuin oikeus

Kun entisen aviomiehen (so., ensimmäisen entisen aviomiehen) pienvaraston sisältö päätyy huutokaupattavaksi maksamattomien laskujen vuoksi,...