tiistai 28. joulukuuta 2010

Muad'Dib

Frank Herbert, Dyyni. Toinen osa: Muad'Dib. Englanninkielisestä alkuteoksesta Dune - book two: Muad'Dib (1965) suomentanut Anja Toivonen (1983). WSOY, Juva, 2010.

Frank Herbertin kolmeksi kirjaksi jaetun Dyynin toinen osa jatkaa tarinaa Atreides-suvun kohtalosta. Paul ja hänen äitinsä Jessica harhailevat Arrakisin autiomaassa etsien fremen-kansaa. Toisaalla Arrakisin valloittanut paroni Harkonnen jatkaa kaksinaamaista peliään mahtisukujen parissa.

Englanninkielisenä laitoksena Muad'Dib ilmestyi yhdessä niteess' kahden muun osan kanssa, joten se ei ole itsenäinen tarina. Edellisen osan hyveet ja ansiot kantautuvat toiseen osaan.  Herbertin kehittelemän fremen-kansan tavat ja kieli heijastelevat hienolla tavalla äärimmäisen kuivia elinolosuhteita. Mystiikka ja tekniikka sulautuvat upeiksi juonteiksi.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

The Comics Journal Library 6: The Writers

Tom Spurgeon (toim.), The Comics Journal Library 6: The Writers. Fantagraphics Books, Seattle, WA, USA, 2006.

The Comics Journal on yhdysvaltalainen sarjakuvia käsittelevä aikakauslehti, joka on tunnettu pitkistä haastatteluista ja hyvin kriittisistä ja happamista amerikkalaisen valtavirtasarjakuvajulkaisujen arvosteluista. The Comics Journal Library 6: The Writers on kokoelma sarjakuvakäsikirjoittajien haastatteluita 1970-luvun lopusta ja 1980-luvun alusta. Haastateltavat, Steve Gerber, Marv Wolfman, Harlan Ellison, Steve Engelhart, Dennis O'Neil, Gerry Conway, Chris Claremont, Archie Goodwin, Len Wein ja Alan Moore, ovat nimekkäitä kirjoittajia, jotka työskentelivät haastatteluiden aikaan joko Marvelilla tai DC Comics:lla -- poikkeuksena Harlan Ellison. Monet kirjoittajista ovat sittemmin kirjoittaneet jotain muutakin,  esim. romaaneja ja televisio- tai elokuvakäsikirjoituksia.

Haastatteluiden lähtökohta tuntuu olevan, että valtavirtasarjakuvan tekeminen muuttui ratkaisevasti 1970-luvun aikana. Kirjan kannen puhekupla kertoo lehden sävyn: "Something is wrong! Something is killing us all... ! Some hideous moral cancer is rotting our very souls!" Tämä sielua jäytävä syöpä on Comics Code:n hallitsema sarjakuvateollisuus, joka polkee maahan sarjakuvan taiteelliset arvot. Haastattelijat sitten yrittävät houkutella lehden linjan mukaisia mielipiteitä kirjoittajilta. Stan Leen demonisointi ei onnistu, koska hän on kaikkien mielestä mukava mies. Kaikki ovat silti samaa mieltä, että haastatteluiden aikoihin amerikkalainen sarjakuva oli murroksessa. Isot kustantajat palkkasivat riveihinsä ennemmin keskinkertaisuuksia, jotka saivat käsikirjoituksen valmiiksi aikataulussa, kuin luovia, uusia uria kokeilevia taiteilijoita. Kokeiluja jarruttivat myös isojen kustantajien 22-sivuinen formaatti ja haluttomuus ottaa riskejä.

Monin paikoin haastattelijoiden kysymykset ovat johdattelevia, ja osa haastateltavista lankeaa ansaan ja päätyy mollaamaan joitakuita kollegoitaan. Esimerkiksi alun perin vuonna 1979 julkaistu Harlan Ellisonin pitkä haastattelu on johtanut oikeusjuttuun viimeksi 2007.